Ymmärrän täysin avannehoitajan ajatuksen siitä, että on parempi varautua ajatukseen väliaikaisesta avanteesta kuin tyrmistyä heräämössä täysin. Noin kolmasosalle J-pussitettavista väliaikainen avanne joudutaan tekemään, ja lopullinen ratkaisu tehdään vasta leikkauspöydällä.

Silti minua ahdistaa ajatus siitä, että edes sen noin kolmen kuukauden ajan eli koko kevään minulla olisi suolenpätkä vatsalla pulputtamassa tuotoksiaan pussiin.

Sain mukaani pinon lehtisiä niin avanteesta kuin J-pussistakin sekä yhden avannepussin hiplailtavaksi. Jätin ne tähän työpöydälle, jotta muistaisin jossain vaiheessa tutustua niihin. En vaan tiedä, milloin sellainen hetki tulisi.

Tiedän, että monet elävät hienoa elämää pysyvänkin ohutsuoliavanteen kanssa, mutta minä en halua en halua en halua...