Kommenteissa Vierailija suositteli minulle nonia, josta hän on saanut avun oman sairautensa kanssa. Ymmärtääkseni hänen sairautensa on nyt ollut kurissa ja nuhteessa muutaman kuukauden. En tahdo masentaa, mutta itse en lähtisi tekemään kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä nonin ihmeitätekevästä vaikutuksesta tuossa ajassa. Tulehduksellisten suolistosairauksien taudinkulkuun kun yleensä kuuluu aktiivimpien ja rauhallisempien jaksojen vaihtelu. Toki jotkut selviävät vain yhdellä pahenemisvaiheella koko elämänsä aikana, mutta joillain (esim. minulla) noita vaihtelujaksoja tulee ja menee.

Minulla pisin rauhallinen jakso sairaudessani osui ensimmäiseen raskauteeni. Eli tällä noni-logiikalla (anteeksi, samaa logiikkaa käyttävät monien muidenkin tuotteiden tai ideologioiden markkinoijat) voisin suositella kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta raskaaksi hankkiutumista sairauden parantamiskeinoksi. Tosin toinen raskauteni romutti teoriani, kun sairaus aktivoitui hyvin sujuneen raskauden puolivälissä ilman mitään näkyvää syytä. Mutta hei, 50 % on kai ihan hyvä tulos sekin?

Nonia minulle on suositeltu aiemminkin tämän toistakymmentä vuotta kestäneen sairastamiseni aikana. En tiedä, mikä on nykytilanne, mutta silloin en innostunut aineesta, jonka luvattiin parantavan kaikki vaivat näärännäpystä aidsiin, jota sai ostaa vain verkostomarkkinoinnin kautta ja joka olisi kaatanut hinnallaan horjuvan opiskelijabudjettini lopullisesti. Ei mennyt kauaa, kun Elintarvikevirasto kielsi noni-mehun maahantuonnin, maastaviennin, kaupanpidon, tarjoilun sekä muun luovutuksen. Viisi vuotta myöhemmin tämä väliaikainen päätös kumottiin. Minua eivät nonin maahantuojan verkkosivut kuitenkaan vieläkään saa vakuuttuneeksi. Esimerkiksi sellaista pikkuseikka kuin annostelua en löydä mistään. Kuinka pitkäksi aikaa riittää lähes 50 euroa maksava litran pullo? Viikoksi? Kuukaudeksi?

Toivon sydämeni pohjasta, että Vierailijan sairaus pysyy remissiossa täältä ikuisuuteen. Itseni kohdalla en enää usko pysyvään parantumiseen. En haaveile sairaudettomasta elämästä, korkeintaan sellaisesta, jota sairaus haittaa mahdollisimman vähän.