Jotain hyvää kortisonissakin: tänään metsässä tarjosin veriaterian kymmenille hyttysille. Ja ta-daa: ei yhden yhtä kutisevaa paukamaa, vaikka olen vietävän allerginen kaikenlaisille hyönteisten pistoille ja puremille. Normaalisti hyttysenpistosta tulee peukalonpäänkokoinen lilanpunaisenkirjava patti.

Aamusella lapsi ei suostunut menemään potalle, vaan pytylle piti päästä. Niin olisi pitänyt minunkin. Luovuutta kehiin, ja siivouskaapista ämpäri alle. "Äiti pissii tohon ämpäiin", lapsi totesi iloisesti. Olisikin ollut pissiä. Ostoslistalle: isompi asunto, jossa vähintään kaksi vessaa. Vähintään.

Illalla katselin miehen kanssa telkkaria, ja kas, pääsi paukku. Mies kommentoi: "Tuohan kuulostaa hyvältä!" Naurahdin epäuskoisesti, ja hän jatkoi: "Siis että uskallat piereskellä ihan tuosta vaan muutenkin kuin vessassa". Just. Rrrrrrrromantiikkaa.